Tekstit

Uusin blogiteksti

Thai Papaya – saaren oma thaimaalainen ravintola

Kuva
Pidätkö makua pursuavasta, autenttisesta thaimaalaisesta ruuasta? Tänne itä-/kaakkois-Helsinkiin sopii erinomaisesti itä-/kaakkoisaasialainen ruoka, eikö vain? Onneksi meidän saarellamme löytyy järkyttävän hyvä thaimaalainen ravintola. Viherjuuret ovat onnistuneet luomaan jotain aivan omanlaista Kauppakeskus Saaren toiseen kerrokseen. Thai Papayassa pääsee nopeasti vierailulle Thaimaahan. Vaikka ravintola avattiin melkein kolme vuotta sitten, on Thai Papayan juuret vanhemmat. Tarina alkoi nimittäin jo vuonna 2011, kun aviopari ja perustajat Lennu ja Pradab ”Lotta” Viherjuuri osallistuivat ensimmäistä kertaa Ravintolapäivään (= Suomessa samana vuonna alkanut ruokakarnevaali, jolloin kuka tahansa voi perustaa päiväksi ravintolan, kahvilan tai baarin haluamassaan paikassa). He pääsivät tarjoamaan thaikeittiön antimia suurelle yleisölle. Thai Papaya sijaitsee Kauppakeskus Saaren 2. kerroksessa, kirjaston ja kirjaston lukusalin välissä. Pariskunta osallistui Ravintolapäiviin kolme kertaa

Killingholma – pieni kahden huvilan huvilasaari

Kuva
Ihastuttavan lumoava Killingholma on ollut minulle mysteeri, sillä saaresta ei ole paljoakaan tietoa netissä ja olen aina halunnut tietää, mitä kivijalkojen paikalla on aikanaan ollut. Onneksi tähän tuli muutos, kun sain lainattua kirjastosta Jan Strangin kirjoittaman Saaristounelmia Helsingissä. Killingholman historia on ehkä lyhyt mutta sitäkin mielenkiintoisempi. Huviloiden kohtaloksi koitui, ei niin yllättäen, Helsingin kaupunki.  Killingholma, jonka pinta-ala on noin 3 ha, sijaitsee Tullisaaren kartanon rannassa, melko lähellä Aino Acktén huvilaa, Laajasalon ja Herttoniemenrannan välissä. Saarelle pääsee jalan jalankulkusiltaa pitkin. Alkuperäinen jalankulkusilta rakennettiin 1960-luvun lopulla, mutta se kunnostettiin ainakin tänä kesänä uusilla lankuilla ja paremmilla kaiteilla. Silta ylittää kapean salmen, jota ennen saariston pienet höyrylaivat käyttivät matkoillaan kohti Degerön kanavaa .  Killingholma sekä Killingholman silta. Killingholmalla oli 1900-luvun alkupuolella kaksi

Laajasalon kadunnimet

Kuva
Nimet ovat tärkeä osa jokapäiväistä ympäristöämme, sillä usein ne luovat paikalle sen oman identiteetin. Nimien avulla määritellään paikkoja ja niiden käyttötarkoitusta sekä opastetaan ihmisiä perille. Samalla nimet myös muovaavat kulttuuria, rakentavat kylä- ja kaupunkikuvaa ja vaikuttavat asukkaiden viihtyvyyteen. Itse monesti pohdin katujen nimiä sekä niiden alkuperää. Useat Laajasalossa esiintyvät kadunnimet vievät meidät aikamatkalle historiaan, jopa 1500-luvulle asti. Monesti ne viittaavat saarella vaikuttaneisiin henkilöihin, vanhoihin käytössä olleisiin paikallisnimiin sekä meren läsnäolon vuoksi myös merenkulkuun ja vanhoihin satamapaikkoihin. Joukossa on myös tie, joka otettiin kadunnimistöön laajasalolaisten ehdottamana. Esittelen seuraavaksi aakkosjärjestyksessä joitain Laajasalon katuja ja paikkoja, sekä näiden nimien alkuperän: Aake Pesosen puisto ja  Aakenraitti – näiden nimien alkuperä viittaa Aake Vilho Eelis Pesoseen (1914–1987). Hän oli kapteeni, myöhemmin majuri ja

Kartanoiden saari – Jollaksen kartano

Kuva
Yksi Degeröbyn neljästä asuinpaikasta (vuoden 1646 tietojen mukaan) sijaitsi lähellä nykyistä Jollaksen kartanoa. Paikka oli nimetty Yter Dägrööksi, viitaten talon sijaintiin uloimpana ja lähimpänä avomerta. Jollaksen kartano syntyi, kun Degerön kartano jaettiin. Tutustutaan tarkemmin Jollaksen kartanoon tässä viisiosaisen kirjoitussarjani ”Kartanoiden saari” neljännessä, ja toiseksi viimeisessä, osassa. Jollaksen kartano sai alkunsa vuonna 1798, kun Degerön kartano jaettiin. Degerön rälssisäterillä oli tuolloin kaksi torppaa, joista toinen oli Jollas ja toinen Stansvik. Jollaksen torpan muodostivat asuinrakennus, sitä ympäröivät aidatut pellot ja niityt. Jaossa muodostui uusi Jollaksen tila, josta vähitellen muodostui kartano 1800-luvun alussa. Kartanon maihin kuuluivat Badstugavikenin (nyk. Saunalahden) läheisyydessä sijaitsevaa kolme vanhaa torppaa. Viaporin asessori ja rykmentinvälskäri Johan Engström tuli kartanon omistajaksi ja omisti kartanon vuodesta 1798 alkaen ainakin vuotee

Tutustu saareen pyörällä – pyöräilijän Laajasalo

Kuva
Rakastan pyöräilyä, sillä se on nivelille hellävaraisempi kuin esimerkiksi juoksu, se nostattaa sykettä mukavasti ja sen selässä pääse nauttimaan luonnosta, maisemista ja vauhdista. Kotisaaremme on myös erinomainen pyöräilysaari, sillä täällä riittää kevyen liikenteen väyliä, lenkkipolkuja sekä pyöräbaanoja ajettavaksi. Yksi erinomainen lenkki onkin 25 kilometriä pitkä pyöräilyn teemareitti ”Laajasalon kierros”, joka esittelee saaremme kauneimpia maisemia ja mielenkiintoista historiaa. Itse olen pyöräillyt reittiä useasti, ja olen myös lyhentänyt sitä 15 kilometrin kävelylenkiksi koirien kanssa. Perinteisiin pyöräilymaihin, kuten Tanskaan ja Hollantiin, verrattuna olemme Suomessa vielä pyöräilykulttuurin alkuvaiheessa. Autoilu ja autokaupunki-ihanne nousi täällä meillä 1960-luvulla keskeiseksi ihanteeksi. Vaikutteita tuotiin hyvin paljon Yhdysvalloista. Tämä näkyi etenkin kaupunkisuunnittelussa, jossa autoilijat olivat keskiössä ja kevyen liikenteen kehitys jäi autoilun varjoon. Etenki