Tietoa Laajasalosta

Laajasalo - Degerö

  • Helsingin suurin saari Kaakkois-Helsingissä
  • Saari on Helsingin 49. kaupunginosa
  • Se on jaettu neljään postinumeroalueeseen ja viiteen osa-alueeseen
    • Yliskylä – Uppby (00840, 00870)
    • Tullisaari – Turholm (00840, 00590)
    • Hevossalmi – Hästnässund (00870)
    • Kruunuvuorenranta – Kronbergsstranden (00590)
    • Jollas (00850)
  • Pinta-alaa saarella on lähes 17 neliökilometrin verran
  • Laajasalon asukasluku ylitti 20 000 vuonna 2019
    • Tulevaisuudessa saaren asukasluku on laskettu kaksinkertaistuvan uudisrakentamisen ja Kruunusiltojen valmistumisen myötä
  • Google-arvostelut: 4.4/5 tähteä (9/2022)
  • Paikallinen seura: Laajasalo – Degerö Seura ry


Kommentit

  1. Anonyymi16. tammikuuta 2025 klo 13.49

    Morjens! Paljonkos siellä Laajasalon louhoksella louhittiin kiveä vuonna 2016? Tartteisin tietoa eirttäin kiperästi koulutehtävään, eikä tietoa löydy oikein mistään. Kiitos!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Thai Papaya – saaren oma thaimaalainen ravintola

Kuva
Pidätkö makua pursuavasta, autenttisesta thaimaalaisesta ruuasta? Tänne itä-/kaakkois-Helsinkiin sopii erinomaisesti itä-/kaakkoisaasialainen ruoka, eikö vain? Onneksi meidän saarellamme löytyy järkyttävän hyvä thaimaalainen ravintola. Viherjuuret ovat onnistuneet luomaan jotain aivan omanlaista Kauppakeskus Saaren toiseen kerrokseen. Thai Papayassa pääsee nopeasti vierailulle Thaimaahan. Vaikka ravintola avattiin melkein kolme vuotta sitten, on Thai Papayan juuret vanhemmat. Tarina alkoi nimittäin jo vuonna 2011, kun aviopari ja perustajat Lennu ja Pradab ”Lotta” Viherjuuri osallistuivat ensimmäistä kertaa Ravintolapäivään (= Suomessa samana vuonna alkanut ruokakarnevaali, jolloin kuka tahansa voi perustaa päiväksi ravintolan, kahvilan tai baarin haluamassaan paikassa). He pääsivät tarjoamaan thaikeittiön antimia suurelle yleisölle. Thai Papaya sijaitsee Kauppakeskus Saaren 2. kerroksessa, kirjaston ja kirjaston lukusalin välissä. Pariskunta osallistui Ravintolapäiviin kolme kertaa ...
Lue lisää »

Kartanoiden saari – Tullisaaren kartano, Turholma

Kuva
Ajatella, että eräitä suomalaisen kulttuurin suurnimiä – Runeberg, Snellman, Engel, Topelius sekä Pacius – on nähty usein Tullisaaressa, liikemies Henrik Borgströmin vieraina. Sukelletaan seuraavaksi Tullisaareen tarinaan tässä viisiosaisen kirjoitussarjani ”Kartanoiden saari” toisessa osassa.  Kuningas Kustaa Vaasa antoi Tullisaaren tilan lahjana porvoolaiselle porvari Per Jönsson Ruuthille vuonna 1558. Laajasalon luoteisosassa sijainnut tila sijaitsi niemellä, joka aikanaan oli ollut veden ympäröimänä. Tullisaaren aluetta on kutsuttu myös nimillä Tullholm, Tureholm sekä Turholma. Varsinkin jälkimmäistä nimeä käyttävät edelleen vanhemman sukupolven laajasalolaiset (myös kirjoitusasussa Tuurholma). Puhutaan siis Turholmasta myös tässäkin kirjoituksessa. Turholma, joka oli rälssisäteri, päätyi takaisin kruunun omistukseen vuonna 1574 ja myöhemmin se siirtyi Ruuthin vävyn omistukseen. Ruuthin vävy oli Helsingin pormestarinakin toiminut Lauri Mikonpoika (Lars Mickelsson, aateloitu ...
Lue lisää »

Kartanoiden saari – Degerön kartano

Kuva
Kartanoiden historia on mielestäni mielenkiintoinen osa historiaamme. Vaikka Suomi onkin tasavalta, on meillä paljon aatelista ja kuninkaallista taustaa Ruotsin valtakauden ajalta. Ruotsin vallan aikana aatelisten maanomistus kasvoi voimakkaasti ja esimerkiksi saarellemme perustettiin kartanoita yhdistelemällä lahjoitusmaita ja talonpojilta hankittuja maita suurtiloiksi ja säterikartanoiksi.  Kartano tarkoittaa suurtilaa ja sen isoa ja usein arkkitehtonisesti merkittävää päärakennusta. Vaikka kartanolle ei ole tarkkaa määritelmää, tarkoitetaan kartanolla yleensä vaurasta suurtilaa, joka omistaa paljon metsää ja maata. Kartanoilla on yleensä puutarha ja sen omistaja on yleensä vauras ja yläluokkaa edustava ihminen tai aatelinen.  Laajasaloa voi kutsua huviloiden mutta myös kartanoiden saareksi, sillä saarella on monia kartanoita: Turholman kartano (1500-luvulta, rakennus jo tuhoutunut), Degerön kartano (1600-luvulta) sekä Stansvikin ja Jollaksen kartanot (erotettiin Degerön kar...
Lue lisää »