Laajasalo-syndrooma

Nimet ovat tärkeä osa jokapäiväistä ympäristöämme, sillä usein ne luovat paikalle sen oman identiteetin. Nimien avulla määritellään paikkoja ja niiden käyttötarkoitusta sekä opastetaan ihmisiä perille. Samalla nimet myös muovaavat kulttuuria, rakentavat kylä- ja kaupunkikuvaa ja vaikuttavat asukkaiden viihtyvyyteen. Itse monesti pohdin katujen nimiä sekä niiden alkuperää. Useat Laajasalossa esiintyvät kadunnimet vievät meidät aikamatkalle historiaan, jopa 1500-luvulle asti. Monesti ne viittaavat saarella vaikuttaneisiin henkilöihin, vanhoihin käytössä olleisiin paikallisnimiin sekä meren läsnäolon vuoksi myös merenkulkuun ja vanhoihin satamapaikkoihin. Joukossa on myös tie, joka otettiin kadunnimistöön laajasalolaisten ehdottamana. Esittelen seuraavaksi aakkosjärjestyksessä joitain Laajasalon katuja ja paikkoja, sekä näiden nimien alkuperän: Aake Pesosen puisto ja  Aakenraitti – näiden nimien alkuperä viittaa Aake Vilho Eelis Pesoseen (1914–1987). Hän oli kapteeni, myöhemmin majuri ja

Yksi Degeröbyn neljästä asuinpaikasta (vuoden 1646 tietojen mukaan) sijaitsi lähellä nykyistä Jollaksen kartanoa. Paikka oli nimetty Yter Dägrööksi, viitaten talon sijaintiin uloimpana ja lähimpänä avomerta. Jollaksen kartano syntyi, kun Degerön kartano jaettiin. Tutustutaan tarkemmin Jollaksen kartanoon tässä viisiosaisen kirjoitussarjani ”Kartanoiden saari” neljännessä, ja toiseksi viimeisessä, osassa. Jollaksen kartano sai alkunsa vuonna 1798, kun Degerön kartano jaettiin. Degerön rälssisäterillä oli tuolloin kaksi torppaa, joista toinen oli Jollas ja toinen Stansvik. Jollaksen torpan muodostivat asuinrakennus, sitä ympäröivät aidatut pellot ja niityt. Jaossa muodostui uusi Jollaksen tila, josta vähitellen muodostui kartano 1800-luvun alussa. Kartanon maihin kuuluivat Badstugavikenin (nyk. Saunalahden) läheisyydessä sijaitsevaa kolme vanhaa torppaa. Viaporin asessori ja rykmentinvälskäri Johan Engström tuli kartanon omistajaksi ja omisti kartanon vuodesta 1798 alkaen ainakin vuotee