Laajasalon kadunnimet

Nimet ovat tärkeä osa jokapäiväistä ympäristöämme, sillä usein ne luovat paikalle sen oman identiteetin. Nimien avulla määritellään paikkoja ja niiden käyttötarkoitusta sekä opastetaan ihmisiä perille. Samalla nimet myös muovaavat kulttuuria, rakentavat kylä- ja kaupunkikuvaa ja vaikuttavat asukkaiden viihtyvyyteen. Itse monesti pohdin katujen nimiä sekä niiden alkuperää.

Useat Laajasalossa esiintyvät kadunnimet vievät meidät aikamatkalle historiaan, jopa 1500-luvulle asti. Monesti ne viittaavat saarella vaikuttaneisiin henkilöihin, vanhoihin käytössä olleisiin paikallisnimiin sekä meren läsnäolon vuoksi myös merenkulkuun ja vanhoihin satamapaikkoihin. Joukossa on myös tie, joka otettiin kadunnimistöön laajasalolaisten ehdottamana.

Esittelen seuraavaksi aakkosjärjestyksessä joitain Laajasalon katuja ja paikkoja, sekä näiden nimien alkuperän:

Aake Pesosen puisto ja Aakenraitti – näiden nimien alkuperä viittaa Aake Vilho Eelis Pesoseen (1914–1987). Hän oli kapteeni, myöhemmin majuri ja sotilaskirjailija. Koulutukseltaan hän oli valtiotieteiden maisteri ja hän teki sodanjälkeisen elämäntyönsä hotelli- ja ravintolaopiston rehtorina. Pesonen oli jatkosodan aikana Helsinkiä suojanneen ItR 1:en (ilmatorjuntapatterin) torjuntapäällikkö. Aake Pesosen puistossa voi tutustua patterin käytössä olleisiin betonirakennelmiin sekä löytää aiheeseen liittyvän muistolaatan.

Axel Lindbergin tie ja -polku – nimetty Uppbyn tilan vuosina 1902–1926 omistaneen sekä Laajasalon VPK:n perustaneen Axel Lindbergin mukaan. Lindbergin suku hallitsi tilaa 1600-luvulta aina vuoteen 1959 saakka. 

Gunillankuja, Gunillanpolku, Gunillanraitti, Gunillakulma, Gunillantie ja Gunillankallio – nämä ovat saaneet nimensä Degerön kartanon lujatahtoisesta emännästä Gunilla Svanströmistä. Hän omisti tilan 1687–1709 ja oli August Svanströmin tytär.

Haakoninlahdentie – tie on nimetty läheisen lahden, Haakoninlahden, mukaan. Lahden nimen alkuperä muistuttaa nautintaoikeuksista: Helsingin sisämaan kylille myönnettiin nautintaoikeuksia saariston kala-apajille esimerkiksi päivätöitä ja saalisosuuksia vastaan. Tästä muistuttaa satamapaikkojen nimitykset, joista Laajasalon Håkansvik (Haakoninlahti) lienee ollut Hakunilan kylälle merkitty.

Henrik Borgströmin tie ja BorgströminkujaTurholman/Tullisaaren kartanon omistajan, kauppaneuvos Henrik Borgströmin mukaan nimetyt tiet. Borgström oli liikemies ja mesenaatti. Tullisaaressa voi havaita myös Borgströmin lasten nimiä: Emilienpolku, Adelenpolku, Leonardinpolku.

Holmanmoisiontie – nimi juontaa juurensa Degerön kartanon aikaisempaan nimeen, Holmgårdiin.

Hopeakaivoksentie – tie on nimetty alueella olleen hopeakaivoksen mukaan.

Humalniementie – perintöä vanhasta paikannimestä ”Hummellunden”. Suora käännös ruotsista olisi "kimalaislehto". 

Hämeenpajantie – on saanut nimensä muinaisiin hämäläisiin eränkävijöihin, joita Laajasalossa oli jo keskiajalla.

Jussaarenkuja – viittaa keskiaikaisen meritien satamapaikkaan. Jussarö on saari ja sijaitsee Tammisaaren saaristossa.

Koirasaarentie – saanut nimensä Koirasaaresta (Hundholmen), joka on entinen 1800-luvun kesähuvilasaari Kruunuvuorenrannassa. Saarelle rakennettiin 1950-luvulla öljysatama ja saari yhdistettiin penkereellä Laajasaloon. 

Kruunuvuori – suomennos ruotsinkielisestä nimestä Kronbergen, joka on tunnettu jo 1700-luvun alkupuolelta lähtien. Kruunuvuoren alue sisältyi 1700-luvulla Ehrensvärdin Viaporin-linnoitussuunnitelmaan (Suomenlinna) mutta suunnitelma jäi tältä osin toteuttamatta.

Kuvernöörintie – kenraalikuvernööri Platon Rokassowski (1800–1869) omisti Degerön kartanon 1800-luvulla. Hän jätti selkeimmän kädenjäljen kartanon puutarhaan ja ympäristöön, ja teki kartanosta Helsingin sen aikaisen seuraelämän keskuksen. Rokassowski oli keisari Aleksanteri II:n edustaja Suomessa sekä Suomen ystävä.

Lauri Mikonpojantie ja Mikonpojankuja – nimi vie kauas 1500-luvulle. Lauri Mikonpoika oli Helsingin pormestari sekä Degerön kartanon ja Tullisaaren tilan omistaja 1587–1612.

Lyytikänkuja – on saanut nimensä majuri Lydic Grönfeltin mukaan (kuollut 1629). Hänen isänsä oli 1500-luvulla Helsingin pormestari ja Grönfelt itse oli Anna Grönfeltin (Augustin Svanströmin vaimo) isä. Anna Grönfelt omisti Degerön tilan 1600-luvulla ja ajautui riitaan Uppbyn tilan omistajan, leskirouva Brita Hindersdotterin kanssa.

Matosaari – Jollaksessa sijaitseva entinen saari, nykyinen niemi, suomennos saaren ruotsinkielisestä nimestä Maskholmen. Kuului aikanaan Degerön kartanolle ja siirtyi 1798 Jollaksen kartanon omistukseen. Nimen alkuperä on 1700-luvulta.

Pastorintie – viittaa J.L. Runebergin tuotantoon. Pastori oli päähenkilönä kansallisrunoilijamme Hanna-runoelmassa, jonka hän kirjoitti Degerön kartanon rantatuvassa kesällä 1836.

Reiherintie ja Kasperinkuja – nimi juontaa juurensa 1600-luvulta. Reiherintie on omistettu Reiherin suvun muistoksi, jotka kolmessa polvessa omistivat Turholman/Tullisaaren kartanon. Kasper Reiher toimi Helsingin pormestarin (kuoli 1620), hänen poikansa Kasper Reiher oli linnapäällikkö (kuoli 1647). 

Renvallinkuja, Renvallinpolku ja Renvallintie – senaattori Heikki Renvall (1872–1955) oli Aino Ackténin puoliso ja omisti Aino Ackténin kanssa Tullisaaren kartanon. Harmillisesti Aino Ackténin tie sijaitsee Helsingin Haagassa. 

Riitankuja – suomennettu versio nimestä Brita. Brita Hindersdotter omisti Uppbyn tilan 1600-luvulla. 

Rudolfinkuja ja Rudolfintie – nimet viittaavat Turholman/Tullisaaren kartanoon. Everstiluutnantti Rudolf Schulman oli naimisissa Henrik Borgströmin tyttären Selman kanssa. Hän lahjoitti Helsingin kaupungille appensa toivomuksen mukaan Tullisaaren kansanpuiston alueen.

Stansvikintie – viittaa Stansvikin kartanoon sekä lahteen Stansvik, eli Tahvonlahteen. Stansvik on tunnettu paikannimenä jo 1600-luvulla. Satamapaikka Stansvik oli tuolloin Tapanilan (Staffansby) kylälle merkitty. Suomenkielinen nimi Tahvonlahti kehittyi henkilönimistä Tahvo, Tapani, Staffan.

Svanströmintie, Svanströminpolku, Svanströminrinne, Svanströminkuja ja Laurinpojankuja – Augustin Larsson, aateloituna Svanström, oli Degerön kartanon omistaja 1600-luvulla. Hänen isänsä oli Lauri Mikonpoika.

Tengströmintie – viittaa vuorimestari Fredrik Tengströmiin. Hän omisti Degerön kartanon 1842–1849. Hän oli aikansa tunnettu taiteen ja kirjallisuuden suosija Helsingissä. 

Sotilastienpuisto ja Vanha sotilastie – ensimmäinen viittaa suoraan vanhaan sotilastiehen, jälkimmäinen on itse asiassa konkreettinen pala venäläisten 1800-luvulla rakentamaa sotilastietä, joka vei Laajasalon läpi Santahaminaan.

Willebrandinkuja ja WillebrandintieStansvikin kartanon omisti Willebrand-suku vuosina 1856–1938. Katujen nimet on annettu suvun muistoksi.

Viiktorpantie – otettiin kadunnimistöön laajasalolaisten ehdotuksesta, sillä nimi on vanha Laajasalossa käytössä ollut nimi. 




Yliskyläntien ja Laajasalontien kulmaus 1970-luvulla.
Näkymä Laajasalontieltä Yliskyläntien risteyksestä etelään. Oikealla Laajasalontie, keskellä vasemmalle erkaneva hiekkatie on Holmanmoisiontie, vasemmalla puomin kohdalla uuden Yliskyläntie risteys. Kuva: Rista Simo SER, 09.1970




Aiheesta lisää/lähteet:

Kailari, K. Maalaismaisemista Itä-Helsingiksi. Oy Painotalo tt-urex Ab. Porvoo 2005. s. 277-279

https://www.newsbox.fi/helsinki/hellas/gunillankallion-monet-vaiheet/

https://www.kielikello.fi/-/kadunnimet-ja-identiteetti

https://fi.wikipedia.org/wiki/Koirasaari



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Koko perheen kesäteatteri – Laajasalon huvilateatteri

Vierailu Napolissa – ilman, että tarvitsee poistua saarelta

Seurojentalo – koulusta ja seuroista palokunnantaloksi