Laajasalo-syndrooma

Suomalais-amerikkalaisessa yhteistyössä luotiin 60-luvulla Smithin-Polvisen liikennesuunnitelma. Suunnitelma oli toteutettu Helsinkiin ja se oli hyvin autokeskeinen sekä moottoritiepainotteinen. Suunnitelman yhtenä osana oli toteuttaa Pohjoissataman eritasoliittymästä itäinen moottoritie, joka olisi kulkenut tunnelia pitkin Laajasaloon ja siitä edelleen Vartiosaareen ja Vuosaaren kautta jatkaen Helsingistä itään päin. Suunnitelma kuitenkin tyrmättiin 1968 mutta sillä oli kuitenkin vaikutuksensa: Laajasalo sai moottorikadun ja Laajasalon silta uuden kuosin.  Laajasalon ja Herttoniemen välissä kulkee Herttoniemensalmi. Aina 1870-luvulle asti Laajasalo oli erillään mantereesta ja salmen yli liikennöitiin venein ja lautoin; talvisin todennäköisesti myös jäitä pitkin. Ensimmäistä siltaa mantereelle, nykyisen Herttoniemensalmen sillan paikalle, lähti rakentamaan Venäjän sotaväki samalla, kun se 1870-luvun loppupuolella ryhtyi tekemään uutta sotilastietä Santahaminaan. Valmistuneesta puusilla

Ihanan vehreä, mäntymetsäinen ja merellinen Laajasalo on noin 8,5 km 2  (eli noin 850 ha) kokoinen suuri saari Helsingissä. Noin puolet saaresta on rakennettua aluetta ja puolet viheraluetta. Saarella on rantaviivaa yli 30* kilometriä.  Laajasalon poikki kulkee kaakkois-luoteissuuntainen kallioselänne. Se on korkeimmillaan lähes 40 metriä meren pinnan yläpuolella. Selänteen molemmilla sivuilla sijaitsevat alavat laaksoalueet, kuten Yliskylän Sarvastoon ulottuva laaja alanko, ja Tullisaaresta Stansvikiin ulottuva laaksoakseli. Laaksot ovat suhteellisen matalia ja tulvaherkkiä, sillä matalammillaan ne ovat jopa alle yhden metrin meren pinnan yläpuolella.   Maaperä on hyvin kallioinen. Rantaviivaa saarella on yhteensä noin 34 kilometriä. Tämä on poikkeuksellisen pitkä rantaviiva yhdelle kaupunginosalle. Rannoista valtaosa ovat kallio- ja kitkamaarantoja, mutta myös luonnonhiekkarantoja on jonkin verran.     Arvokkaita luontokohteita Laajasalon luonto on rikasta ja saaren arvokkaimmat luon

Esittelen seuraavaksi Laajasalon helmiä, aakkosjärjestyksessä. Listaus perustuu puhtaasti omiin kokemuksiin ja mieltymyksiin.   A - Aittasaari. Noin kahden kilometrin pituinen metsäinen pururata merellisissä maisemissa. Käyn täällä usein lenkillä koirien ja mieheni kanssa.  B - Blancco. Heidän vöner ranskalaisilla on parasta mättöruokaa, kun sellaista tekee mieli.  C - Cityeläimet. Laajasalossa olen nähnyt peuroja, kettuja, pöllön, haukan, kaneja, rusakoita... sekä vihaisen lumikon (tai kärpän, en ole aivan varma).   D - Degerö. Ruotsin kieltä kuulen paljon Laajasalossa, ja tästä olen suomenruotsalaisena iloinen.   E - Elämä. Monen mutkan kautta päädyin Laajasaloon. Nyt helmikuun puolessa välissä tulee kaksi vuotta laajasalolaisuutta täyteen.  F - Furuvik.  Vuonna 2019 tutustuimme mm. Villa Furuvikiin ja Furuvikin uimarantaan. Furu tarkoittaa ruotsiksi mäntyä ja vik lahtea. Villa Furuvik on vuokrahuvila, joka tarjoaa juhla-, sauna- ja kokoustiloja kauniissa mäntyisessä merenrantay

Helsingin seudulta löytyy sadoittain kallioon louhittuja monttuja, joista osa on vanhoja rakennusten perustuksia, kellareita ja entisiä väestönsuojia. Monttujen joukossa on myös kymmeniä parin vuosisadan vanhoja kaivoksia, joista on louhittu niin rautamalmia kuin kalkkikiveä. Parisataa vuotta sitten Helsinki oli oikeastaan Kiskon ja Karkkilan ohella Suomen huomattavinta kaivosseutua. Myös Laajasalossa on toiminut tunnetusti kaksi eri kaivosta ja neljä eri louhosta.   Fennoskandian (Skandinavia, Suomi, Itä-Karjala ja Kuola) kallioperä on noin 2 000 miljoonaa vuotta vanhaa peruskalliota, jonka tyyppikivilaji on graniitti . Se on kiteytynyt sulaneesta piihapporikkaasta magmasta, joka syntyi sulaneesta kiviaineksesta. Tämä kova, karkearakeinen ja punertava tai harmaa kivi on valittu Suomen kansalliskiveksi. Graniitti on myös Helsingin seudun pääkivilaji. Siihen on kuitenkin sekoittunut niin paljon kiille gneissiä , amfiboliittia tai kvartsi -maasälpägneissiä, että kallioiden yleissävyn an

Laajasalo on jaettu neljään postinumeroalueeseen ja viiteen osa-alueeseen. Pinta-alaa saarella on lähes 17 neliökilometrin verran ja asukasluku ylitti 20 000 vuonna 2019. Tulevaisuudessa saaren asukasluku on laskettu kaksinkertaistuvan uudisrakentamisen ja Kruunusiltojen valmistumisen myötä. Tässä blogitekstissä tutustutaan Laajasalon eri alueisiin. Yliskylä – Uppby ”Laajasalon portti”, noin 11 000 asukkaan Yliskylä sijaitsee saaren pohjoisosassa. Yliskylää voisi kuvailla saaren keskustaksi, sillä yli puolet laajasalolaisista asuu Yliskylässä ja alueelle on sijoittunut valtaosa saaren peruspalveluista. Muun muassa kirkko, kauppakeskus Saari ruokakauppoineen, ravintoloineen ja erikoisliikkeineen, terveyskeskus, suomenkielinen peruskoulu ja kirjasto sijaitsevat kaikki Yliskylässä. Yliskylässä sijaitsee myös Laajasalon uimaranta, Aittasaaren kuntorata, urheilukenttä sekä lauttayhteyslaituri Hakaniemeen ja Vartiosaareen. Alueella on paljon 60- ja 70-luvuilla rakennettuja kerrostaloja, mutt

Laajasalo on inspiroinut monia vuosien ajan – myös erästä lauluntekijää. Egotrippi-yhtyeestä tuttu perustajajäsen ja laulaja-kitaristi Knipi julkaisi kesäsinglen, joka on omistettu Laajasalolle. Postinumeron takaa löytyy muistoja, merenrantaa ja rakkautta.   "Tässä on hyvä, muu saa olla / Nolla nolla kasi neljä nolla..." Knipi, tai Zachris Stierncreutz, on kotoisin Laajasalosta ja on asunut saaressa käytännössä koko elämänsä ajan. Knipin toisen soololevyn kesäsingle, 00840¸ julkaistiin alkukesästä 2021. Etenkin laajasalolaisille single on mieleinen – se kertoo elämästä merenrannalla, Laajasalossa. ”Voisi kai sano niin, että kappale alkoi kirjoittaa itse itseään.” -Knipi Alun perin tarkoituksena ei ollut tehdä kotiseuturakkauteen perustuvaa laulua – mutta sellainen siitä kuitenkin tuli. Melodia oli jo valmiina mutta se tarvitsi positiivista sanomaa kaveriksi. Laajasalon länsirannalla Kaitalahdessa löytyy näköalakallio, jonka vastarannalla näkyy niin Kulosaaren Casino kuin Hels

Laajasalo, ruotsiksi Degerö, on iso saari Kaakkois-Helsingissä. Se on Helsingin suurin saari sekä 49. kaupunginosa, jonka osa-alueita ovat Yliskylä, Tullisaari, Hevossalmi, Jollas ja Kruunuvuorenranta. Mutta milloin Laajasaloon tuli asutusta? Miten Laajasalo on saanut nimensä?  Palataan ajassa taaksepäin aina rautakauteen asti. Rautakaudeksi kutsutaan esihistorian aikakautta, jolloin rautaa käytettiin pääasiallisena materiaalina aseiden ja työkalujen valmistamisessa. Taito pelkistää rautaa keksittiin noin vuonna 1500 eaa. Välimeren itäpuolella, josta se levisi muualle Eurooppaan noin 1200 eaa. Suomessa rautakauden katsotaan alkaneen noin 500-luvulla eaa. ja päättyneen noin 1300-luvun alussa. Suomeen ensimmäiset rautaiset esineet (pääasiassa kirveet, veitset, keihäänkärjet ja sirpit) saapuivat 800–400-luvuilla Skandinaviasta, muualta Itämeren alueelta sekä Ananjinon-kulttuurin alueelta Euroopan-puoleisen Venäjän itäosasta. Pohjois- ja Itä-Suomesta löydetyt raudan pelkistysuunit todista