Neljän postinumeroalueen ja viiden osa-alueen saari
Laajasalo on jaettu neljään postinumeroalueeseen ja viiteen osa-alueeseen. Pinta-alaa saarella on lähes 17 neliökilometrin verran ja asukasluku ylitti 20 000 vuonna 2019. Tulevaisuudessa saaren asukasluku on laskettu kaksinkertaistuvan uudisrakentamisen ja Kruunusiltojen valmistumisen myötä. Tässä blogitekstissä tutustutaan Laajasalon eri alueisiin.
Alueella on paljon 60- ja 70-luvuilla rakennettuja kerrostaloja, mutta myös uudiskohteita valmistuu kovaa vauhtia. Yliskylän läpi kulkee Laajasalontie, joka on Laajasalon pääväylä. Väylä kulkee Santahaminasta Laajasalon sillalle ja siitä edelleen aina Herttoniemeen asti. Laajasalontie on ainoa väylä, jota kautta voi poistua saaresta autolla. Saaresta voi poistua jalan tai polkupyörällä Laajasalon kanavan ylittävän jalankulkusillan kautta Tammisaloon.
Kruunusillat-hankkeen myötä tuleva Laajasalon raitiotie kulkee myös Yliskylän kautta ja tällä hetkellä (helmikuu 2022) hanke, joka muuttaa Laajasalontien kaupunkibulevardiksi, on käynnissä. Rakentaminen alkoi maaliskuussa 2021 ja on määrä valmistua vuoden 2022 aikana. Bulevardi saa lopullisen muotonsa myöhemmin 2020-luvulla, kun raitiotien kiskot ja raitiotiepysäkit rakennetaan.
Yliskylän postinumero on 00840, ja osittain myös 00870.
Tullisaaren historia ulottuu aina 1500-luvulle, jolloin Turholman kartano perustettiin.
Tullisaaren postinumero on 00840, ja osittain myös 00590.
Hevossalmen historia on pitkä ja mielenkiintoinen. Hevossalmi ja Santahamina muodostivat aina 1800-luvulle asti merellisen ruotsinkielisen yhteisön, jonka juuret juontavat keskiajalle aina 1100-luvun ruotsalaismuuttoihin asti. Pitkän historian jäljet ovat osin vielä säilyneet ja niitä voi aistia etenkin Hevossalmen etelärannalla Santahaminassa, jossa on todennettu viikinkiaikojen jäänteitä sekä toistaiseksi tuntemattomat ikivanhat kivi- ja maamuodostelmat.
Hevossalmen historian vaiheissa voidaan jäsentää myös muinainen kaupan- ja merenkäynnin aika. Hevossalmi sijaitsi eräänlaisella merireitin risteysalueella, jossa kohtasivat Viikinkien idäntie, talonpoikaispurjehdusten Viron väylä Tallinnaan sekä hämäläisten kalapaikat.
Hevossalmi on osa Itämeren alueen sotien ja vallanpitäjien historiaa. Sodat Ruotsin vallan, autonomian, ensimmäisen maailmansodan kuin itsenäisyytemme aikana ovat pyyhkineet salmen yli. Hevossalmen edustalla kulkeva saaristoreitti oli vilkkaassa käytössä esimerkiksi 1700-luvulla, jolloin venäläiset käyttivät Hevossalmen väylää liikkuessaan Helsingin alueella. Väylää käytettiin esimerkiksi Pohjan sodan, pikkuvihan ja rauhan ajan liikenteessä. Krimin sodan vuosina 1854–1856 ainut kulkukelpoinen meriväylä Helsinkiin oli Hevossalmesta muiden väylien ollessa kiinni.
Hevossalmelaisille merkittävin muutos lienee tapahtuneen vuonna 1808, Suomen sodan aikaan, josta lähtien Santahaminasta tuli venäläinen sotilastukikohta 110 vuoden ajaksi. Santahamina tyhjennettiin siviileistä ja heistä osa muutti Hevossalmeen. Vuosisatainen saaristolaisyhteys muuttui ja hevossalmi-santahaminalaisten naapuriksi tuli vieraskielinen varuskunta. Tien rakentamisen myötä, 1800-luvun puolivälissä, tuli seuraava muutoksen vaihe. Tie toi mukanaan maayhteyden mantereelle sekä huvilarakentamisen Hevossalmen rannoille. Santahaminan ja Hevossalmen väliin saatiin myös siltayhteys vuonna 1877.
Hevossalmen postinumero on 00870.
Alueen nimi vahvistettiin Kruunuvuorenrannaksi vuonna 2012 – tätä ennen alueen virallinen nimi oli Tahvonlahti (ruotsiksi Stansvik). Alueen nimen alkuperä tulee alueella sijaitsevan korkean rantakallion vanhasta nimestä Kruunuvuori. Kalliolta näkee monille Helsingin saarille, esimerkiksi Katajannokalle, Korkeasaareen ja Suomenlinnaan, ja ”vuori” on nimennyt myös Laajasalon ja kantakaupungin välissä olevan vesialueen, Kruunuvuorenselän.
Alkujaan Kruunuvuorenrannan oli tarkoitus olla osa Suomenlinnan (Viaporin) linnoituskokonaisuutta, mutta Suomenlinnan upseerit valtasivat alueen kuitenkin huvittelu- ja asunpaikakseen. Alueella harjoitettiin pienimuotoista maataloutta ja se oli myös suosittu veneretkikohde. Stansvikin kartano rakentui alueelle 1800-luvulla ja sen läheisyydessä sijaitsee myös Kaivoskallion luonnonsuojelualue. Kauniin merellisen metsän helmassa löytyy myös Kruunuvuorenlampi sekä historiallinen huvila-alue, jotka ovat suojeltuja ja nykyään pelkästään virkistyskäytössä.
Ennen Kruunusillat-raitiotiehanketta alueelle suunniteltiin alun perin Helsingin metron laajennusta. Rata olisi kulkenut Meilahdesta Töölön, Kampin ja Katajanokan kautta sekä Kruunuvuorenselän alitse Laajasaloon.
Kruunuvuorenrannan postinumero on 00590.
Jollaksessa sijaitsee Furuvikin uimaranta sekä Porvariskuninkaan uimaranta. Jollaksen luonto edustaa eteläsuomalaista sisäsaaristovyöhykettä kallio- ja hiekkarantoineen ja rehevine notkoineen. Jollaksesta löytyy myös kaksi luonnonsuojelualuetta: Jollaksen rämeen luonnonsuojelualue sekä Itänyytin laakson luonnonsuojelualue. Jälkimmäisen luonnonsuojelualueen lähellä sijaitsee myös noin 30 metriä korkea Tonttuvuori. Siellä voi aistia jääkautta – vuorella sijaitsee kaksoishiidenkirnu sekä siirtolohkare.
Melko lähellä Jollaksen kartanoa, osoitteessa Jollaksentie 89, S-ryhmän koulutuskeskuksen Jollas-instituutin entisissä tiloissa, sijaitsee hotelli nimeltä Jollas89. Se avattiin vuonna 2018.
Jollaksen postinumero on 00850.
Lähteet:
https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/18_11_05_Hki_Alueittain_2017_Tikkanen.pdf s.165
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kartat-ja-liikenne/kadut-ja-liikennesuunnittelu/katujen-rakentaminen/laajasalontien-bulevardisointi
https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunkiymparisto/laajasalo-260917
https://fi.wikipedia.org/wiki/Laajasalo
https://fi.wikipedia.org/wiki/Yliskyl%C3%A4
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tullisaari
https://htps.fi/ravintola-pyysaari/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hevossalmi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kruunuvuorenranta
Yliskylä – Uppby
”Laajasalon portti”, noin 11 000 asukkaan Yliskylä sijaitsee saaren pohjoisosassa. Yliskylää voisi kuvailla saaren keskustaksi, sillä yli puolet laajasalolaisista asuu Yliskylässä ja alueelle on sijoittunut valtaosa saaren peruspalveluista. Muun muassa kirkko, kauppakeskus Saari ruokakauppoineen, ravintoloineen ja erikoisliikkeineen, terveyskeskus, suomenkielinen peruskoulu ja kirjasto sijaitsevat kaikki Yliskylässä. Yliskylässä sijaitsee myös Laajasalon uimaranta, Aittasaaren kuntorata, urheilukenttä sekä lauttayhteyslaituri Hakaniemeen ja Vartiosaareen.Alueella on paljon 60- ja 70-luvuilla rakennettuja kerrostaloja, mutta myös uudiskohteita valmistuu kovaa vauhtia. Yliskylän läpi kulkee Laajasalontie, joka on Laajasalon pääväylä. Väylä kulkee Santahaminasta Laajasalon sillalle ja siitä edelleen aina Herttoniemeen asti. Laajasalontie on ainoa väylä, jota kautta voi poistua saaresta autolla. Saaresta voi poistua jalan tai polkupyörällä Laajasalon kanavan ylittävän jalankulkusillan kautta Tammisaloon.
Kruunusillat-hankkeen myötä tuleva Laajasalon raitiotie kulkee myös Yliskylän kautta ja tällä hetkellä (helmikuu 2022) hanke, joka muuttaa Laajasalontien kaupunkibulevardiksi, on käynnissä. Rakentaminen alkoi maaliskuussa 2021 ja on määrä valmistua vuoden 2022 aikana. Bulevardi saa lopullisen muotonsa myöhemmin 2020-luvulla, kun raitiotien kiskot ja raitiotiepysäkit rakennetaan.
Yliskylän postinumero on 00840, ja osittain myös 00870.
Tullisaari – Turholm
Viheraluevaltainen Tullisaari sijaitsee saaren luoteisosassa, Tullisaarenselän eteläpuolella. Alueella asuu noin 650 henkilöä ja siellä sijaitsee Aino Acktén huvila kauniissa puistomaisemissa Tullisaarenpuistossa. Alueeseen kuuluvat myös Laajasalosta erilliset Killingholma ja Pyysaari, joihin molempiin on kevyen liikenteen siltayhteydet. Pyysaarella sijaitsee venesatama, Helsingin työväen pursiseura sekä kesäravintola Pyysaari.Tullisaaren historia ulottuu aina 1500-luvulle, jolloin Turholman kartano perustettiin.
Tullisaaren postinumero on 00840, ja osittain myös 00590.
Hevossalmi - Hästnässund
Hevossalmi on noin 1 700 asukkaan alue Laajasalossa. Se on nimetty Laajasalon ja Santahaminan välissä sijaitsevan samannimisen salmen mukaan. Hevossalmi sijaitsee saaren eteläosassa.Hevossalmen historia on pitkä ja mielenkiintoinen. Hevossalmi ja Santahamina muodostivat aina 1800-luvulle asti merellisen ruotsinkielisen yhteisön, jonka juuret juontavat keskiajalle aina 1100-luvun ruotsalaismuuttoihin asti. Pitkän historian jäljet ovat osin vielä säilyneet ja niitä voi aistia etenkin Hevossalmen etelärannalla Santahaminassa, jossa on todennettu viikinkiaikojen jäänteitä sekä toistaiseksi tuntemattomat ikivanhat kivi- ja maamuodostelmat.
Hevossalmen historian vaiheissa voidaan jäsentää myös muinainen kaupan- ja merenkäynnin aika. Hevossalmi sijaitsi eräänlaisella merireitin risteysalueella, jossa kohtasivat Viikinkien idäntie, talonpoikaispurjehdusten Viron väylä Tallinnaan sekä hämäläisten kalapaikat.
Hevossalmi on osa Itämeren alueen sotien ja vallanpitäjien historiaa. Sodat Ruotsin vallan, autonomian, ensimmäisen maailmansodan kuin itsenäisyytemme aikana ovat pyyhkineet salmen yli. Hevossalmen edustalla kulkeva saaristoreitti oli vilkkaassa käytössä esimerkiksi 1700-luvulla, jolloin venäläiset käyttivät Hevossalmen väylää liikkuessaan Helsingin alueella. Väylää käytettiin esimerkiksi Pohjan sodan, pikkuvihan ja rauhan ajan liikenteessä. Krimin sodan vuosina 1854–1856 ainut kulkukelpoinen meriväylä Helsinkiin oli Hevossalmesta muiden väylien ollessa kiinni.
Hevossalmelaisille merkittävin muutos lienee tapahtuneen vuonna 1808, Suomen sodan aikaan, josta lähtien Santahaminasta tuli venäläinen sotilastukikohta 110 vuoden ajaksi. Santahamina tyhjennettiin siviileistä ja heistä osa muutti Hevossalmeen. Vuosisatainen saaristolaisyhteys muuttui ja hevossalmi-santahaminalaisten naapuriksi tuli vieraskielinen varuskunta. Tien rakentamisen myötä, 1800-luvun puolivälissä, tuli seuraava muutoksen vaihe. Tie toi mukanaan maayhteyden mantereelle sekä huvilarakentamisen Hevossalmen rannoille. Santahaminan ja Hevossalmen väliin saatiin myös siltayhteys vuonna 1877.
Hevossalmen postinumero on 00870.
Kruunuvuorenranta - Kronbergsstranden
Kruunuvuorenranta sijaitsee saaren lounaisosassa. Se on muotoaan muuttava ja kovaa vauhtia kasvava merellinen asuinalue, jossa asuu tulevaisuudessa arviolta 11 000 ihmistä. Aiemmin Kruunuvuorenrannassa ei asunut kuin päälle 300 ihmistä ja merkittävä osa alueesta oli pitkään öljysataman käytössä. Kruunuvuorenrannasta on lintuperspektiivistä katsottuna matkaa Katajannokalle noin kaksi kilometriä ja Kauppatorille noin kolme.Alueen nimi vahvistettiin Kruunuvuorenrannaksi vuonna 2012 – tätä ennen alueen virallinen nimi oli Tahvonlahti (ruotsiksi Stansvik). Alueen nimen alkuperä tulee alueella sijaitsevan korkean rantakallion vanhasta nimestä Kruunuvuori. Kalliolta näkee monille Helsingin saarille, esimerkiksi Katajannokalle, Korkeasaareen ja Suomenlinnaan, ja ”vuori” on nimennyt myös Laajasalon ja kantakaupungin välissä olevan vesialueen, Kruunuvuorenselän.
Alkujaan Kruunuvuorenrannan oli tarkoitus olla osa Suomenlinnan (Viaporin) linnoituskokonaisuutta, mutta Suomenlinnan upseerit valtasivat alueen kuitenkin huvittelu- ja asunpaikakseen. Alueella harjoitettiin pienimuotoista maataloutta ja se oli myös suosittu veneretkikohde. Stansvikin kartano rakentui alueelle 1800-luvulla ja sen läheisyydessä sijaitsee myös Kaivoskallion luonnonsuojelualue. Kauniin merellisen metsän helmassa löytyy myös Kruunuvuorenlampi sekä historiallinen huvila-alue, jotka ovat suojeltuja ja nykyään pelkästään virkistyskäytössä.
Ennen Kruunusillat-raitiotiehanketta alueelle suunniteltiin alun perin Helsingin metron laajennusta. Rata olisi kulkenut Meilahdesta Töölön, Kampin ja Katajanokan kautta sekä Kruunuvuorenselän alitse Laajasaloon.
Kruunuvuorenrannan postinumero on 00590.
Jollas
Jolla on noin 3 000 asukkaan alue Laajasalon itäisessä osassa. Alueen historia alkaa vuonna 1798, jolloin Jollaksen kartano perustettiin. Kartanon nykyinen päärakennus on vuodelta 1919 ja on Toivo Tikkasen ja Karl Malmströmin suunnittelema. Jollas oli pitkään väljää omakotialuetta mutta 80-luvulta lähtien on alueelle rakennettu tiiviimmin.Jollaksessa sijaitsee Furuvikin uimaranta sekä Porvariskuninkaan uimaranta. Jollaksen luonto edustaa eteläsuomalaista sisäsaaristovyöhykettä kallio- ja hiekkarantoineen ja rehevine notkoineen. Jollaksesta löytyy myös kaksi luonnonsuojelualuetta: Jollaksen rämeen luonnonsuojelualue sekä Itänyytin laakson luonnonsuojelualue. Jälkimmäisen luonnonsuojelualueen lähellä sijaitsee myös noin 30 metriä korkea Tonttuvuori. Siellä voi aistia jääkautta – vuorella sijaitsee kaksoishiidenkirnu sekä siirtolohkare.
Melko lähellä Jollaksen kartanoa, osoitteessa Jollaksentie 89, S-ryhmän koulutuskeskuksen Jollas-instituutin entisissä tiloissa, sijaitsee hotelli nimeltä Jollas89. Se avattiin vuonna 2018.
Jollaksen postinumero on 00850.
Lähteet:
https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/18_11_05_Hki_Alueittain_2017_Tikkanen.pdf s.165
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kartat-ja-liikenne/kadut-ja-liikennesuunnittelu/katujen-rakentaminen/laajasalontien-bulevardisointi
https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunkiymparisto/laajasalo-260917
https://fi.wikipedia.org/wiki/Laajasalo
https://fi.wikipedia.org/wiki/Yliskyl%C3%A4
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tullisaari
https://htps.fi/ravintola-pyysaari/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hevossalmi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kruunuvuorenranta
Kiitos, todella mielenkiintoista luettavaa ja aina oppii uutta omasta rakkaasta asuinalueestaan :)
VastaaPoista