Laajasalo-syndrooma

Olen useita kesiä suunnittelut ja puhunut, että menisin kesäteatteriin mutta aina on kesä tullut ja mennyt enkä yhdessäkään katsomossa ole istunut. Laajasalo-syndroomaan kuuluu ideoiden impulsiivinen toteuttaminen ja kun vahingossa löysin Laajasalon Huvilateatterin , tiesin, että tänä kesänä puheestani tulee totta. Tänään 30.5.2022 kävin katsomassa ihastuttavan satunäytelmä Tuhkimon. Laajasalon huvilateatteri on perustettu vuonna 2015 ja se on ammattijohtoinen harrastajateatteri. Teatteri tekee omien sanojensa mukaan ”työtä tosissaan, mutta ei liian vakavasti”. Kylämäinen yhteisö loihtii esitykset talkoohengessä sekä kaikki lavasteet ja puvut entisten näytelmien materiaaleista.  Huvilateatteri sijaitsee osoitteessa Tuurholmanpolku 5, Vaaleanpunaisen huvilan idyllisessä pihapiirissä. Huvila tunnetaan myös Lindroosin huvilana , sillä varhaisimman tiedon mukaan huvilassa asui silloisen Helsingin pitäjän suutari, Johan Henrik Lindroos . Huvila on rakennettu ilmeisesti 1800-luvun puoliv...

Tiesitkö, että Stansvikin kartanon päärakennus on Helsingin arvokkaimpia rakennuksia? Ja että kartanossa kuulemma myös kummittelee… Paneudutaan kartanon tarinaan tässä viisiosaisen kirjoitussarjani ”Kartanoiden saari” kolmannessa osassa. Stansvikin kartano.  Stansvikin kartano irrottautui Degerön kartanosta vuonna 1798; vielä tätä ennen kartano maineen oli kuulunut Degeröhön. Stansvikin ensimmäinen omistaja oli majuri Johan Ludvig Brant , joka ei kuitenkaan koskaan asunut tilallaan. Henkikirjojen mukaan tilan ainoa asukas oli kaivosseppä, sillä tuohon aikaan Stansvikin mailta oli löydetty rautaa, kuparia sekä hopeamalmiesiintymiä, mikä oli käynnistänyt aina 1830-luvun lopulle asti kestäneen kaivostoiminnan .  Brant omisti Stansivikin vain pari vuotta ja myi tilan edelleen kapteeni Fabian Casimir Rosvallille vuonna 1800. Rosvall oli ripeäotteinen mies ja kehitti Stansvikin tilaa suunnittelemalla ja rakentamalla sille päärakennuksen, joka vielä tänäkin päivänä seisoo ylväänä pi...

Männyissä on se jokin mikä viehättää. Ehkä se on sen punahopeanruskea, ”liukuvärjätty”, rosoinen runko sekä aina armeijanvihreä ja tuuhea kruunu, joka ulottuu korkeuksiin asti. Ehkä se on männyn veistosmainen ja taipuisa siluetti sekä huumaavan raikas tuoksu. Ehkä se on miltä aurinko saa männyn näyttäytymään sinistä taivasta vasten ja ajatukset karkaavat merelle, turvapaikkaan, huolettomaan lapsuuteen. Tai sitten se on tämän kaiken yhdistelmä. Joka tapauksessa, mänty – honka – petäjä, on lempipuuni ja koska olen myös historiafani, voi vain olettaa, että fanitan Yliskylän upeutta, haltiamäntyä.  Ennen kristinuskon saapumista Suomeen, satoja vuosia sitten, uskoivat ihmiset, että jokaisella puulla, kuten myös kaikella luonnossa, on sielu. Niinpä ennen kuin puuta lähdetiin kaatamaan, kopautettiin puun kylkeä kirveen hamaralla, jotta puun sielu ehtii poistua ennen kaatoa. Puu saattoi olla uskomuksen mukaan myös pyhä, jolloin puun juurelle tuotiin uhrilahjoja.  Uhripuita ja pyhiä le...

Pääsiäislauantaina poikkesimme mieheni kanssa päiväkahvilla Villa Wuorion pop-up café & bar Hangessa. Villa Wuorio on merellisissä maisemissa oleva idyllinen ja puistomainen alue, johon kuuluu yli 120 vuotta vanha hirsihuvila Villa Wuorio, kalastajatorppana ja vierashuvilana toiminut Villa Bergvik sekä rannalla sijaitseva Rantasauna paljuautoineen. Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla Villa Wuoriolla on korkein mahdollinen rakennusten suojeluluokitus, eli sr-1, jonka se sai vuonna 1982. Itse jugendtyylinen hirsihuvila valmistui Suomen maineikkaamman koristemaalarin, Salomo Wuorion ja tämän perheen, kesäasunnoksi 1901. Huvilan suunnittelusta vastasi sen aikaiset nuoret arkkitehtilupaukset Herman Gesellius , Armas Lindgren  ja Eliel Saarinen . Villa Wuorio Huvila sijaitsee maa-alueella, joka aikanaan kuului Tullisaaren kartanolle (Tuurholma), kunnes se myytiin Aino Acktén  perillisten toimesta Helsingin kaupungille vuonna 1929. Salomo Wuorio oli ...

Ihanan vehreä, mäntymetsäinen ja merellinen Laajasalo on noin 8,5 km 2  (eli noin 850 ha) kokoinen suuri saari Helsingissä. Noin puolet saaresta on rakennettua aluetta ja puolet viheraluetta. Saarella on rantaviivaa yli 30* kilometriä.  Laajasalon poikki kulkee kaakkois-luoteissuuntainen kallioselänne. Se on korkeimmillaan lähes 40 metriä meren pinnan yläpuolella. Selänteen molemmilla sivuilla sijaitsevat alavat laaksoalueet, kuten Yliskylän Sarvastoon ulottuva laaja alanko, ja Tullisaaresta Stansvikiin ulottuva laaksoakseli. Laaksot ovat suhteellisen matalia ja tulvaherkkiä, sillä matalammillaan ne ovat jopa alle yhden metrin meren pinnan yläpuolella.   Maaperä on hyvin kallioinen. Rantaviivaa saarella on yhteensä noin 34 kilometriä. Tämä on poikkeuksellisen pitkä rantaviiva yhdelle kaupunginosalle. Rannoista valtaosa ovat kallio- ja kitkamaarantoja, mutta myös luonnonhiekkarantoja on jonkin verran.     Arvokkaita luontokohteita Laajasalon luonto on rikast...

Laajasalo on inspiroinut monia vuosien ajan – myös erästä lauluntekijää. Egotrippi-yhtyeestä tuttu perustajajäsen ja laulaja-kitaristi Knipi julkaisi kesäsinglen, joka on omistettu Laajasalolle. Postinumeron takaa löytyy muistoja, merenrantaa ja rakkautta.   "Tässä on hyvä, muu saa olla / Nolla nolla kasi neljä nolla..." Knipi, tai Zachris Stierncreutz, on kotoisin Laajasalosta ja on asunut saaressa käytännössä koko elämänsä ajan. Knipin toisen soololevyn kesäsingle, 00840¸ julkaistiin alkukesästä 2021. Etenkin laajasalolaisille single on mieleinen – se kertoo elämästä merenrannalla, Laajasalossa. ”Voisi kai sano niin, että kappale alkoi kirjoittaa itse itseään.” -Knipi Alun perin tarkoituksena ei ollut tehdä kotiseuturakkauteen perustuvaa laulua – mutta sellainen siitä kuitenkin tuli. Melodia oli jo valmiina mutta se tarvitsi positiivista sanomaa kaveriksi. Laajasalon länsirannalla Kaitalahdessa löytyy näköalakallio, jonka vastarannalla näkyy niin Kulosaaren Casino kuin Hels...

Laajasalo, ruotsiksi Degerö, on iso saari Kaakkois-Helsingissä. Se on Helsingin suurin saari sekä 49. kaupunginosa, jonka osa-alueita ovat Yliskylä, Tullisaari, Hevossalmi, Jollas ja Kruunuvuorenranta. Mutta milloin Laajasaloon tuli asutusta? Miten Laajasalo on saanut nimensä?  Palataan ajassa taaksepäin aina rautakauteen asti. Rautakaudeksi kutsutaan esihistorian aikakautta, jolloin rautaa käytettiin pääasiallisena materiaalina aseiden ja työkalujen valmistamisessa. Taito pelkistää rautaa keksittiin noin vuonna 1500 eaa. Välimeren itäpuolella, josta se levisi muualle Eurooppaan noin 1200 eaa. Suomessa rautakauden katsotaan alkaneen noin 500-luvulla eaa. ja päättyneen noin 1300-luvun alussa. Suomeen ensimmäiset rautaiset esineet (pääasiassa kirveet, veitset, keihäänkärjet ja sirpit) saapuivat 800–400-luvuilla Skandinaviasta, muualta Itämeren alueelta sekä Ananjinon-kulttuurin alueelta Euroopan-puoleisen Venäjän itäosasta. Pohjois- ja Itä-Suomesta löydetyt raudan pelkistysuunit tod...