Laajasalo-syndrooma

Olemme tutustuneet Turholman (Tullisaaren), Degerön, Stansvikin ja Jollaksen kartanoiden värikkääseen historiaan. Nyt vuorossa olisi omasta mielestä se värikkäin ja ehkä jopa dramaattisin. Uppbyn tilan (Uppby hemman) päärakennukset eivät ehkä olleet kartanomaiset mutta kyseessä on suurtila ja sen juuret juontavat pitkälle 1500-luvun taa. Uppbyn tila on kirjoitussarjani ”Kartanoiden saari” viides ja viimeinen osa.  Uppbyn tilan uusi päärakennus kuvattuna vuonna 1969. Saanut uuden ulkoasun 1900-luvun alussa. Rakennusvuosi tuntematon, veikkaus 1800-luvun loppupuolella. Sittemmin purettu.  Kuva:  Hakli, Kari, helsinkikuvia.fi Palataan ajassa kauas taaksepäin, aina 1500-luvulle asti sekä silloiseen Degeröbyhyn (=Laajasaloon). Vuonna 1540 Suomi oli osa Ruotsia eikä Helsinkiä ollut vielä perustettu. Tuolloin Degeröbyssä oli kruunun verokirjojen mukaan neljä talonpoikaistilaa, sekä Turholman tila . Näistä talonpoikaistiloista kolmesta muodostettiin Degerön kartano runsas sata v...

Männyissä on se jokin mikä viehättää. Ehkä se on sen punahopeanruskea, ”liukuvärjätty”, rosoinen runko sekä aina armeijanvihreä ja tuuhea kruunu, joka ulottuu korkeuksiin asti. Ehkä se on männyn veistosmainen ja taipuisa siluetti sekä huumaavan raikas tuoksu. Ehkä se on miltä aurinko saa männyn näyttäytymään sinistä taivasta vasten ja ajatukset karkaavat merelle, turvapaikkaan, huolettomaan lapsuuteen. Tai sitten se on tämän kaiken yhdistelmä. Joka tapauksessa, mänty – honka – petäjä, on lempipuuni ja koska olen myös historiafani, voi vain olettaa, että fanitan Yliskylän upeutta, haltiamäntyä.  Ennen kristinuskon saapumista Suomeen, satoja vuosia sitten, uskoivat ihmiset, että jokaisella puulla, kuten myös kaikella luonnossa, on sielu. Niinpä ennen kuin puuta lähdetiin kaatamaan, kopautettiin puun kylkeä kirveen hamaralla, jotta puun sielu ehtii poistua ennen kaatoa. Puu saattoi olla uskomuksen mukaan myös pyhä, jolloin puun juurelle tuotiin uhrilahjoja.  Uhripuita ja pyhiä le...