Laajasalo-syndrooma

Ensimmäisen kerran kuulin Matosaaresta, kun mieheni kollega suositteli paikkaa meille. Hän on asunut Laajasalossa aiemmin ja kun kerroimme muuttavamme Laajasaloon, antoi hän meille kattavan listan ”Laajasalon nähtävyyksistä”. Tämän listan kärkipaikkaa piti Matosaari.  Matosaaren sisäänkäynti. Taustalla huvilanvartijan asunto sekä vanha autotalli. Kuva: Sipilä, Tuula 2021. Helsinkikuvia.fi Kun vierailimme Matosaaressa ensimmäistä kertaa, jätimme automme hotelli Jollas89 vieressä olevalle yleiselle parkkipaikalle ja kävelimme rantareittiä pitkin kohti Matosaarta. Saapuminen tuntui kuitenkin väärältä, sillä tie oli kapea ja johdatti suoraan ”jonkun” pihaan. Tuntui kuin olisimme yksityisalueella.  Pelko oli kuitenkin väärä, sillä Matosaari on puistoksi kaavoitettu ja sen omistaa Helsingin kaupunki . Se on myös Helsingin Meripelastus ry:n tukikohta . Ry omistaa Matosaaren rakennukset sekä on vuokrannut meripelastusaseman maa-alueen 30 vuodeksi kaupungilta, mutta ry toivottaa jatko...

Yksi Degeröbyn neljästä asuinpaikasta (vuoden 1646 tietojen mukaan) sijaitsi lähellä nykyistä Jollaksen kartanoa. Paikka oli nimetty Yter Dägrööksi, viitaten talon sijaintiin uloimpana ja lähimpänä avomerta. Jollaksen kartano syntyi, kun Degerön kartano jaettiin. Tutustutaan tarkemmin Jollaksen kartanoon tässä viisiosaisen kirjoitussarjani ”Kartanoiden saari” neljännessä, ja toiseksi viimeisessä, osassa. Jollaksen kartano sai alkunsa vuonna 1798, kun Degerön kartano jaettiin. Degerön rälssisäterillä oli tuolloin kaksi torppaa, joista toinen oli Jollas ja toinen Stansvik. Jollaksen torpan muodostivat asuinrakennus, sitä ympäröivät aidatut pellot ja niityt. Jaossa muodostui uusi Jollaksen tila, josta vähitellen muodostui kartano 1800-luvun alussa. Kartanon maihin kuuluivat Badstugavikenin (nyk. Saunalahden) läheisyydessä sijaitsevaa kolme vanhaa torppaa. Viaporin asessori ja rykmentinvälskäri Johan Engström tuli kartanon omistajaksi ja omisti kartanon vuodesta 1798 alkaen ainakin vuotee...

Kartanoiden historia on mielestäni mielenkiintoinen osa historiaamme. Vaikka Suomi onkin tasavalta, on meillä paljon aatelista ja kuninkaallista taustaa Ruotsin valtakauden ajalta. Ruotsin vallan aikana aatelisten maanomistus kasvoi voimakkaasti ja esimerkiksi saarellemme perustettiin kartanoita yhdistelemällä lahjoitusmaita ja talonpojilta hankittuja maita suurtiloiksi ja säterikartanoiksi.  Kartano tarkoittaa suurtilaa ja sen isoa ja usein arkkitehtonisesti merkittävää päärakennusta. Vaikka kartanolle ei ole tarkkaa määritelmää, tarkoitetaan kartanolla yleensä vaurasta suurtilaa, joka omistaa paljon metsää ja maata. Kartanoilla on yleensä puutarha ja sen omistaja on yleensä vauras ja yläluokkaa edustava ihminen tai aatelinen.  Laajasaloa voi kutsua huviloiden mutta myös kartanoiden saareksi, sillä saarella on monia kartanoita: Turholman kartano (1500-luvulta, rakennus jo tuhoutunut), Degerön kartano (1600-luvulta) sekä Stansvikin ja Jollaksen kartanot (erotettiin Degerön kar...

Laajasalo on jaettu neljään postinumeroalueeseen ja viiteen osa-alueeseen. Pinta-alaa saarella on lähes 17 neliökilometrin verran ja asukasluku ylitti 20 000 vuonna 2019. Tulevaisuudessa saaren asukasluku on laskettu kaksinkertaistuvan uudisrakentamisen ja Kruunusiltojen valmistumisen myötä. Tässä blogitekstissä tutustutaan Laajasalon eri alueisiin. Yliskylä – Uppby ”Laajasalon portti”, noin 11 000 asukkaan Yliskylä sijaitsee saaren pohjoisosassa. Yliskylää voisi kuvailla saaren keskustaksi, sillä yli puolet laajasalolaisista asuu Yliskylässä ja alueelle on sijoittunut valtaosa saaren peruspalveluista. Muun muassa kirkko, kauppakeskus Saari ruokakauppoineen, ravintoloineen ja erikoisliikkeineen, terveyskeskus, suomenkielinen peruskoulu ja kirjasto sijaitsevat kaikki Yliskylässä. Yliskylässä sijaitsee myös Laajasalon uimaranta, Aittasaaren kuntorata, urheilukenttä sekä lauttayhteyslaituri Hakaniemeen ja Vartiosaareen. Alueella on paljon 60- ja 70-luvuilla rakennettuja kerrostaloja, mutt...