Blogitekstit

Tervetuloa lukemaan Laajasalo-syndrooma -blogia. Blogissa kerron mitä kaikkea elämä Laajasalo-syndrooman kanssa pitää sisällään: värikästä ja onnellista elämää Laajasalossa. 

Täältä voit hakea blogissa julkaistuja tekstejä joko aiheittain tai aakkosjärjestyksessä. 

Antoisia lukuhetkiä!


 Laajasalo-syndrooma aiheittain:

HISTORIA


















LUONTO JA ULKOILMA








MAAMERKIT JA LAAJASALON ERIKOISUUDET
















PALVELUT





RAKENNUKSET JA ARKKITEHTUURI











RAVINTOLAT JA KAHVILAT






***


Laajasalo-syndrooma aakkosjärjestyksessä:

A



B



K











L











M



N




O





R



S




U


V






Y



Ö



***

Laajasalo-syndrooma -blogi mediassa

Helsingin Uutiset: Harvinaista blogia kirjoittava Linda Lahtinen paljastaa 5 syytä, miksi Laajasalo hurmaa ihmisiä –  "Näkemisen arvoista, älyttömän hyvää"

Vantaan Sanomat: Oletko harkinnut muuttoa Itä-Helsinkiin? – Linda, 28, sairastui Laajasalo-syndroomaan: "Nähtävää ja koettavaa on paljon"

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Thai Papaya – saaren oma thaimaalainen ravintola

Kuva
Pidätkö makua pursuavasta, autenttisesta thaimaalaisesta ruuasta? Tänne itä-/kaakkois-Helsinkiin sopii erinomaisesti itä-/kaakkoisaasialainen ruoka, eikö vain? Onneksi meidän saarellamme löytyy järkyttävän hyvä thaimaalainen ravintola. Viherjuuret ovat onnistuneet luomaan jotain aivan omanlaista Kauppakeskus Saaren toiseen kerrokseen. Thai Papayassa pääsee nopeasti vierailulle Thaimaahan. Vaikka ravintola avattiin melkein kolme vuotta sitten, on Thai Papayan juuret vanhemmat. Tarina alkoi nimittäin jo vuonna 2011, kun aviopari ja perustajat Lennu ja Pradab ”Lotta” Viherjuuri osallistuivat ensimmäistä kertaa Ravintolapäivään (= Suomessa samana vuonna alkanut ruokakarnevaali, jolloin kuka tahansa voi perustaa päiväksi ravintolan, kahvilan tai baarin haluamassaan paikassa). He pääsivät tarjoamaan thaikeittiön antimia suurelle yleisölle. Thai Papaya sijaitsee Kauppakeskus Saaren 2. kerroksessa, kirjaston ja kirjaston lukusalin välissä. Pariskunta osallistui Ravintolapäiviin kolme kertaa
Lue lisää »

Laajasaloon kuntoportaat jo vuonna 2023 – Ilomäenpuiston kuntoportaat

Kuva
Viikko sitten lauantaina kävellessäni Marunakujan metsätiellä yllätyin positiivisesti ja innostuin: Helsingin kaupunki ilmoitti kyltissään, että Ilomäenpuiston kuntoportaiden rakentaminen käynnistyy 3/2023. Urakoitsijaksi on valittu VRJ Etelä-Suomi Oy ja urakan on tarkoitus valmistua 6/2023 aikana.  Ilomäenpuisto, jonne kuntoportaat rakennetaan, sijaistee Laajasalon Yliskylässä ja se kattaa metsäisen mäki- ja kallioalueen polkuineen. Puistoa reunustaa Humalniementie ja Laajaranta pohjoisessa, Humalniemen venekerho idässä, Riitankuja kaakossa, Ilomäentien kerrostalot etelässä ja Marunakujan korkeat kerrostalot lännessä.  Laajasaloon piti tulla kuntoportaat vasta kaupungin vuonna 2020 hyväksymän kuntoporrasohjelman toisessa vaiheessa, eli vuosien 2026–2030 aikana, mutta urakka toteutetaankin jo tänä vuonna. Urakkaan kuuluvat myös kuntoportaat Alppikylän huipulle, Majavatien päähän (nykyisten kunnostaminen) sekä Vaskipellonpuistoon. Ohjelman tavoitteena on lisätä Helsingin alueen kuntopo
Lue lisää »

Kartanoiden saari – Tullisaaren kartano, Turholma

Kuva
Ajatella, että eräitä suomalaisen kulttuurin suurnimiä – Runeberg, Snellman, Engel, Topelius sekä Pacius – on nähty usein Tullisaaressa, liikemies Henrik Borgströmin vieraina. Sukelletaan seuraavaksi Tullisaareen tarinaan tässä viisiosaisen kirjoitussarjani ”Kartanoiden saari” toisessa osassa.  Kuningas Kustaa Vaasa antoi Tullisaaren tilan lahjana porvoolaiselle porvari Per Jönsson Ruuthille vuonna 1558. Laajasalon luoteisosassa sijainnut tila sijaitsi niemellä, joka aikanaan oli ollut veden ympäröimänä. Tullisaaren aluetta on kutsuttu myös nimillä Tullholm, Tureholm sekä Turholma. Varsinkin jälkimmäistä nimeä käyttävät edelleen vanhemman sukupolven laajasalolaiset (myös kirjoitusasussa Tuurholma). Puhutaan siis Turholmasta myös tässäkin kirjoituksessa. Turholma, joka oli rälssisäteri, päätyi takaisin kruunun omistukseen vuonna 1574 ja myöhemmin se siirtyi Ruuthin vävyn omistukseen. Ruuthin vävy oli Helsingin pormestarinakin toiminut Lauri Mikonpoika (Lars Mickelsson, aateloitu Svan
Lue lisää »