Sauna, avanto ja hyvä mieli – karjalaisittain
Blogi on ollut talviunilla ja herää nyt taas vihdoin! Laajasalo-syndroomani houkutteli minut sohvannurkilta kohti Karjalaisten kesäkotia, joka kylläkin on näin talvikeväisin vielä kiinni, mutta sen rannassa on tarjolla jotain aivan ihanaa arjen luksusta. Puolitoista tuntia puulämmitteistä saunaa, vatisuihkuja ja valaistun laiturin saattelemana hyytävän virkistävää Itämerta – siinä vasta on hyvän mielen eväät. Ja kun vielä saa nauttia kuunloistossa tähtitaivaan alla, planeettojen seurassa.
Blogi jäi talviunille vaivihkaa, puoli vahingossa. Joulu ja vuodenvaihde menivät niin nopeasti kaikessa touhuluissa, ja hieman sairastellessa, ja parin viikon talvilomakin piti ajatuksia pois kirjoittamisesta. Kirjoittamiselle ei oikein vain jäänyt aikaa ja ajatusta. Syndroomaa podin kuitenkin koko ajan. Sen voimin kävin jonkin verran talvipyöräilemässä ja hiihtämässä, mutta kotoilin myös omassa ihanassa kodissa, niin työn kuin kotiaskareiden merkeissä. Saarelta poistuminen oli talven aikana harvassa, ainoastaan toimistolla ja lähipiirin luona vieraillessa silloin tällöin.
Kuitenkin keksin kokeilla ensimmäistä kertaa avantouintia, jolloin poistuin keskustaan päin. Tai oikeastaan talviuintia, sillä paikoissa, joissa talviuintia voi harrastaa, on yleensä meri avoimena. Avanto tarvitsee ympärilleen umpijäätä – tämän opin Hernesaaren Löylyn vahtimestarilta, joka oikaisi minua, kun kuuli minun puhuvan avannosta. Löylyssä kävin siis kokeilemassa talviuintia ensimmäisen kerran. En vielä silloin tajunnut, kuinka paljon upeita (ja myös saunallisia) paikkoja omalla kotisaarella on.
Talviuinti yhdistää pikaisen shokin, ja jopa tuskan, sekä epätodellisen euforian ja lämmön koukuttavaan kokemukseen. En ymmärrä miksi en ole kokeillut talviuintia koskaan aiemmin. Se on nollaavaa ja rentouttavaa, ja kaiken lisäksi vielä terveellistä. Mereen jäävät stressi, huolet ja surut. Talviuinti on yhteisöllistä ja joillekin elämäntapa.
Houkuttelinkin nyt tämän viikon torstaina, 2.3.2023, parhaan ystäväni mukaan Jollakseen. Tiesin, että siellä sijaitsee saunallinen avanto-talviuintipaikka, jota oli Facebookissa hehkutettu. Sattumoisin samana iltana myös Venus ja Jupiter olivat taivaalla harvinaisen lähekkäin.
Jollaksen talvinen helmi
Jollaksen kärjessä, osoitteessa Meri Perttilän polku 8, sijaitsee vuonna 1886 rakennettu puuhuvila, joka tunnetaan nimellä Villa Salmela. Se toimii pääkaupunkiseudun karjalaisseurojen ja niiden jäsenten Kesäkotina, mutta kesäisin myös kaikille avoimena kesäkahvilana. Huvilan tiloja voi myös vuokrata erilaisiin tapahtumiin. Talvisin Karjalaisten kesäkoti on kiinni, mutta sen vuonna 1952 rakennettu rantasauna lämpiää kolme kertaa viikossa, tarjoten hyvät puitteet talviuinnista kiinnostuneille.
Rantasaunalla on naisten vuoro aina keskiviikkosin sekä torstaisin ja lauantaisin on sekasaunavuorot. Vuorot ovat varattavissa kätevästi Vellon kautta ja 15 euroa maksavat vuorot maksetaan paikan päällä joko käteisellä tai kortilla. Saunavuoroja on kolme - 15.30, 17.00 ja 18.30 - ja jokainen vuoro kestää 1,5 tuntia. Vuoroihin mahtuu mukaan maksimissaan 10 henkilöä.
Mukaan kannattaa ottaa oma pyyhe, laudeliina (kertakäyttöpeflettejä kyllä tarjolla), pesuaineet, vesipullo ja uimapuku. Paikan päällä voi ostaa virvoitusjuomia kolmen euron hintaan ja terassilla on iso vesikanisteri, josta saa juoda vettä maksuttomasti. Nesteytys on tärkeää, sillä saunominen ja talviuinti pistävät aineenvaihdunnan liikkeelle.
Yhteisöllistä ja mukavaa saunomista
Naisten pukuhuone löytyy pienestä huoneesta saunaoven vierestä - miehet vaihtavat vaatteet kamarissa, jossa istuu myös lämmittämisestä ja rahastamisesta vastaava ”saunanhoitaja”. Sekavuoron aikana uima-asu on pakollinen, tai ainakin hyvin kohteliaasti suositeltava. Naisten vuoron etiketistä en ole varma.
Naisten pukuhuoneesta löytyy kaikki tarvittava: penkki ja seinänaulakot, johon voi jättää vaatteet ja saunakassin. Ikkunan edessä olevalta penkiltä löytää roskakorin, kertakäyttöpeflettejä ja –muovimukeja sekä käsipaperia. Pukuhuoneessa on saunan läheisyyden vuoksi melko kosteaa. Toki talvella ei kannata päästää lämpöjä harakoille, joten tuulettaminen ei ole mahdollista.
Sekasaunavuoron aikana kohteliaisuus on paikallaan – miehet kulkevat naisten pukuhuoneen kautta saunaan, sillä saunaan ei pääse muuta kautta. Meidän vuorollamme oli meidän lisäksi kaksi miestä, jotka kohteliaasti koputtivat joko saunan tai pukuhuoneen ovea, riippuen mihin suuntaan olivat liikkumassa, ja varmistivat, että he saavat tulla, mikäli olimme pukuhuoneessa.
Itse sauna on tunnelmallinen puulämmitteinen mökkisauna. Saunassa on himmeä valaistus ja ylälauteilla hyvin tilaa viidelle henkilölle. Alalauteille mahtuu myös porukkaa. Kuulemma saunan ollessa täynnä (10 henkilöä) joutuu osa odottamaan vuoroaan seisten lattialla. Saunan ikkunasta voi ihailla merimaisemaa – toki talven pimeydessä näkee selvästi vain valaistun laiturin. Parilla heitolla saa pehmeät ja miedon kosteat löydyt, useammalla heitolla saa lisää ärhäkkyyttä. Vilvoittelu onnistuu joko sisäänkäynnin terassilla tai pesuhuoneen takana löytyvällä takapihalla. Paras paikka vilvoittelulle on kuitenkin meressä.
Talviuintia Venuksen ja Jupiterin seurassa
Saunalta on muutama metri valaistulle puulaiturille. Valaistus on kiinni laiturin kaiteessa, joka matkaa uimatikkaille asti. Vuoromme alkoi klo 18.30, joten oli jo pimeää. Kirkkaalta tähtitaivaalta loisti kuu ja auringonlaskun jäänteet näkyivät taivaalla sinertävien ja mustien eri sävyissä, sekoittuen yhteen. Kirkkautta ja kauneutta toivat myös Venus ja Jupiter, jotka juuri saunailtanamme olivat harvinaisen lähekkäin. Tunti auringonlaskun jälkeen planeetat olivat 12 asteen korkeudella. Seuraavan kerran nämä planeetat kohtaavat taivaalla aamusella 12.8.2025, etäisyyden ollen tuolloin noin kolme kertaa suurempi kuin nyt torstaina.
Tukevat uintitikkaat vievät innokkaan ja saunanlämpöisen talviuimarin pimeään ja hyisevään veteen. Meri on avoin, jäälautat ovat kauempana. Veden lämpötila vaihteli tuolloin 1,4 ja 1,9 asteen välillä. Ensimmäinen laskeutuminen on mielestäni aina se paras. Shokki iskee mutta kun muistaa hengittää syvään ja rauhallisesti, alkaa vesi tuntua jopa mielekkäältä. Muutaman sekunnin pysyttely veden alla ja tämän jälkeen takaisin ylös, jolloin jaloissa ja säärissä alkaa vihloa ja jopa särkeä hetken, minkä jälkeen olosta tulee raukea, jopa kaunis, ja lämpö leviää kehossa. Tämä tunne tulisi jokaisen kokea!
Kokeneemmat uimarit pärjäävät vedessä pitempääkin, jopa minuutteja, mutta tässä lajissa tärkeintä on kuunnella omaa kehoaan. Aloittelijan kannattaa aloittaa muutamista sekunneista. Itse pystyn olemaan keskimäärin 10 sekuntia, jonka jälkeen haluan ylös. Jalassa on hyvä olla uimatossut, crocsit tai neopreenisukat. Itse ainakin tarvitsen, sillä saan helposti suonenvetoja jalkaan. Suositusten mukaan kannattaa olla myös myssy sekä sormikkaat, mutta itse en ole näitä käyttänyt, ehkä pitäisi. Suomen Latu on koostanut hyvät ohjeet aloittelevalle talviuimarille, löydät ne tämän linkin takaa.
Kaiken kaikkiaan kävin uimassa kolmesti, sillä sitten alkoi olo olla jo niin raukea. Puolentoista tunnin vuoro on arki-iltana juuri sopiva. Sen aikana ehtii rauhassa löylytellä sekä nauttia merestä ja maisemista. Vuoron loppuvaiheeseen kannattaa jättää aikaa pesulle ja pukeutumiselle, jotta ehtii poistua ajallaan vuoron loppuessa, jotta seuraavat pääsevät aloittamaan vuoronsa, tai viimeisellä vuorolla myös saunanhoitaja pääsee lähtemään ajoissa kotiin.
Pesuhuoneessa ei ole varsinaisia suihkuja vaan pesu hoituu vadilla ja kuupalla. Vettä on isossa tynnyrissä ja lämmintä vettä saa sekoitettua padasta. Veden loppuessa sitä saa lisää seinässä olevasta letkusta. Pesuhuone tuo lisää tunnelmaa saunomiseen – aivan kuin olisi mökillä.
Kokemuksena Villa Salmelan rantasauna oli erinomainen ja varmasti tulen käymään siellä myös jatkossa. Kuulin saunakavereilta nimittäin, että saunaa lämmitetään myös kesäisin!
***
Villa Salmelan historiasta
Villa Salmela on suomennos huvilan alkuperäisestä ruotsinkielisestä nimestä Villa Bergsund. Huvila sijaitsee alueella, joka vuoden 1798 Holmgårdin kartanon jaon jälkeen kuului Jollaksen kartanolle. Vuonna 1885 kartanon maista lohkaistiin palsta Toivola 1:10, jonka osti valtioneuvos Jaakko Sjölin (1836-1916), joka oli Uudenmaan maanmittaushallituksen ylitirehtööri. Perinteinen pitsihuvila rakennettiin vuonna 1886. Vuonna 1914 Sjölinin ostama palsta jaettiin kahdeksi ja syntyi kiinteistöt Salmela 1:119 ja Penttilä 1:120. Sjölin myi Penttilän samaisena vuonna mutta piti Salmelan osuuden itsellään.
Jaakko Sjölin kuoli naimattomana vuonna 1916. Sjölinin jälkeen huvilan omistaja vaihtui peräti viisi kertaa. Omistajia olivat muun muassa apteekkari Axel Wilhelm Palén, varatuomari Harry Olsson ja johtaja Erik Hjalmar Johansson.
Helsingin kaupunki osti huvilan myöhemmin ja on vuokrannut sitä 1970-luvulta lähtien Pääkaupunkiseudun Karjalaisyhteisöt Pääsky ry:lle. Huvila-alue toimi vuoteen 2006 saakka telttailualueena, kun Helsingin kaupungin määräyksestä alue tyhjennettiin teltoista ja alueen sekä huvilan nykyaikaistaminen aloitettiin. Neljä vuotta myöhemmin huvila liitettiin kaupungin vesijohto- ja viemäriverkostoon.
Huvilan pihapiiriin on noussut muun muassa kahvioterassi sekä kenttä erilaisia pelejä varten. Myös kasvihuonetta on ehostettu, ja kun huvila on varattu, toimii kesäkahvio siinä.
***
Talviuinti Laajasalossa
Helsingissä talviuinti on ollut usein turvallisesti mahdollista vain talviuintiseurojen ylläpitämillä paikoilla mutta niiden jäsenrajoitukset ovat hiertäneet kaupunkilaisia. Helsinki tekikin täyskäännöksen ja vuosien 2022-2023 aikana avataan viisi kaupungin omistamaa avantouintipaikkaa. Näiden uintipaikkojen pyörittävillä tahoilla ei saa olla jäsenrajoituksia vaan kaikki talviuinnista kiinnostuneet pääsevät mukaan toimintaan.
Jäsenyyden hinta on 30 euroa kaudelta ja kertamaksullisia vuoroja järjestetään vähintään kerran viikossa neljän tunnin ajan ja kertahinta saa maksaa maksimissaan viisi euroa. Kertavuorolla pääsee uimaan valvotusti, sillä paikalla on silloin henkilökuntaa varmistamassa talviuimareiden turvallisuuden.
Näistä viidestä kaksi sijoittuu Laajasaloon. Ensimmäinen onkin jo avattu Sarvaston satamaan Satamakahvila Messin yhteyteen. Toinen on (ilmeisesti) avattu Kruunuvuorenrantaan ja sitä ylläpitää saaren oma Laajasalo-Degerö –seura. Näiden uintipaikkojen yhteydessä ei (vielä) ole saunaa.
Saunallisia talviuintipaikkoja on tietääkseni kolme: Villa Salmela, Villa Furuvik sekä kaupungin ja Laajasalo-Degerö –seuran ylläpitämä Laajaranta. Ainoastaan Laajaranta (käsittääkseni?) vaatii seuran jäsenyyden, muut ovat kaikille avoimia ja kertamaksullisia.
Lähteet:
https://www.ursa.fi/venusjupiter2023.html
https://www.stadissa.fi/paikat/935/helsingin-talviuinti-ja-avantouintipaikat
https://www.hel.fi/fi/uutiset/helsinki-vastaa-talviuintibuumiin-ja-avaa-viisi-uutta-uintipaikkaa
https://www.facebook.com/satamakahvilamessi
https://www.laajasalo-degero.fi/tietoa-seurasta/liity-jaseneksi/
https://saunat.fi/lippu/villa-furuvik-rantasauna
Kommentit
Lähetä kommentti